Flunssan tai tavallisen nuhakuumeen aiheuttaja on usein virus. Flunssakausi on pahimmillaan syksyllä ilmojen viiletessä, jolloin virukset pääsevät herkästi leviämään sisätiloissa. Riittävä käsihygienia ulkoa sisälle siirryttäessä sekä ennen ruokailua ovat tärkeää virusten leviämien ehkäisemiseksi.
Flunssan tavanomaisia oireita ovat yskä, tukkoisuus, nuha, kuume, päänsärky ja erilaiset kolotukset. Oireita voi kokeilla lievittää apteekista saatavilla valmisteilla, kuten kuume- ja kipulääkkeillä sekä nenän tukkoisuutta avaavilla nenäsumutteilla. Flunssaan ei kuitenkaan ole parantavia valmisteita.

Flunssan kesto on keskimäärin 10 vuorokautta riippumatta käytetyistä valmisteista tai lääkkeistä (lähde: Terveyskirjasto; Flunssan eli nuhakuumeen itsehoito. 28.9.2022). Joskus flunssan oireet saattavat pitkittyä, jolloin on syytä hakeutua lääkäriin. Antibioottihoito on usein turha tavanomaisen flunssan hoidossa, ja lääkäri arvioi aina hoitoon käytettävien lääkkeiden tarpeellisuuden. Edellisiin tauteihin määrättyjä antibiottikuureja ei tule missään tilanteessa syödä uusiin flunssatauteihin.
Flunssakausi alkaa tavanomaisesti syksyllä tai alkutalvesta ilmojen viiletessä. Virusten on helppo levitä sisätiloissa pintojen välityksellä sekä hengitysilman kautta. Onkin erityisen tärkeää, että kontakteja vältetään flunssaoireiden alussa, jolloin virukset leviävät ärhäkkäämmin.
Hyvä vastustuskyky auttaa ehkäisemään flunssaa. Liikunta, terveellinen ruokavalio, riittävä uni ja lepo sekä stressin välttäminen ovat hyvän vastustuskyvyn peruspilareita. C-vitamiini voi edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, joten riittävästä C-vitamiinin saannista kannattaa pitää huolta. Lisäksi D-vitamiinilla on todettu oleva immuunijärjestelmän normaalia toimintaa edistäviä vaikutuksia, ja D-vitamiinia tulisikin nauttia Suomessa ympäri vuoden virallisten saantisuositusten mukaan.
Katso alta Fimean tietoisku flunssasta

Miten hoidan flunssaa kotona?
Kun flunssapöpö iskee, tärkeintä on pysyä kotona ja levätä. Lepo ehkäisee flunssaoireiden pitkittymistä, jolloin parantuminen on varmempaa ja nopeampaa. Sinkin on todettu edistävän immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja sinkkiasetaatin käyttö flunssaoireiden alussa saattaa lyhentää flunssan kestoa. Tällöin sinkkiasetaattia tulisi syödä riittävästi halutun vaikutuksen saamiseksi (75 mg päivässä).
Särkyä ja kuumeoireita voi helpottaa särkylääkkeiden avulla. Tällöin tulee noudattaa itsehoidossa myytävien särkylääkkeiden annosohjeita huolellisesti ja varmistua siitä, että kyseinen kipulääke sopii muun mahdollisen lääkityksen kanssa. Suositeltavin ja vatsaystävällisin särkylääke itsehoidossa on parasetamoli.
Myös lapsille on olemassa omia särkylääkkeitä, joista parasetamoliliuos tai -imeskelytabletit ovat ensisijainen vaihtoehto. Annostelu kipulääkkeissä noudattaa lapsen painokiloja. Pienten lasten flunssaoireiden hoidossa voidaan käyttää vanhoja tunnettuja kotikonsteja: kuumetta voidaan alentaa viilentämällä huoneen lämpötilaa, yskää ehkäistä nostamalla sängynpäätyä ja huolehtia riittävästä nesteiden saannista. Nenäimurin käyttö kovin räkäisellä lapsella on suositeltavaa, jotta hengitystiet puhdistuisivat ja happi kulkisi paremmin. Nenäimurin käytön yhteydessä voidaan nenään tiputtaa keittosuolatippoja, jotta lima voi irrota helpommin.
Tässä lista valmisteita, joita kotona kannattaa olla flunssaoireiden varalta:
- särkylääkkeitä (parasetamoli, ibuprofeeni)
- nenäliinoja
Yskänlääkkeitä ei nykytiedon valossa suositella käytettäväksi. Erityisesti lapsilla yskänlääkkeiden haitat ovat hyötyjä suurempia. Hunaja tai apteekissa myytävä lääkkeellinen hunaja voivat helpottaa yskänoireita, ja hunaja onkin tällä hetkellä ainoa lapsille suositeltava valmiste yskänoireiden hoitamiseen.
Aikuiset harvoin hyötyvät myöskään yskänlääkkeiden käytöstä. Yskä voi olla pitkä, useita viikkoja kestävä häiritsevä oire, mutta se helpottaa usein ajan kanssa. Apteekista on saatavilla erikseen limaa irrottavia sekä yskänärsytystä hillitseviä yskänlääkeitä, joita voi halutessaan kokeilla oireiden lievittämiseen.